torstai 15. marraskuuta 2012

la 10.11.2012

Mammutttiluolastossa kiertelyä ja paluumatka Youngstowniin.

Yhteison kasvimaa aamulla. Taka-alalla näkyy talo, jossa yövyin Maryn kanssa.

Apinanaivoja (jonkinlaisia hedelmiä, ei yleensä käytetä ruokana)

Aamupalatalo



Lähdössä kohti Mammuttiluolastoa

Tytöt pakkaavat autoa. Vasemmalla oleva tyttö on Mary, joka on naapurini Cafarossa. Blondi tyttö on Jessica. Andrea on selin ja Nickylla on sininen paita.

Katolisen yhteisön lähitien maisemaa. Paljon lähekkäisiä taloja, joilla on yleensä veranta ja jotka ovat kaksikerroksisia.



Olimme puolessa välissä Mammuttiluolastoon menomatkaa, joten jatkoimme sen herättyämme loppuun.

Mammuttiluolasto on jo lähellä! (Vasemmalta oikealle: Andrea, minä, Mary ja Jessica)

Joe, oppaamme kertoo ohjeita kierrostamme varten

Amisseja

Mammuttiluolilla menimme historialliselle kierrokselle. Luolasto oli aivan uskomaton: maanalaisia käytäviä oli 630 kilometria! Läheinen joki oli kovertanut (ainakin suurimman osan) käytävistä. Paikoin käytävät olivat todella isoja ja paikoin todella laajoja.

Luolaston historiallinen sisäänkäynti, yksi sen noin 20-30 sisäänkäynnistä

Sisällä ollut valtava luola. Jotta hahmotatte luolan koon paremmin, huomioikaa Joe, kuka seisoo keskellä kuvaa.

Syvä kuilu reitin vieressä

Syvä kuilu kulkureitin vieressä


Kyltissä lukee: "Lihavan miehen suru", koska reitti kapeni huomattavasti tämän jälkeen. Pystyin kuitenkin kulkemaan siitä vaivatta, mutta tukevamman naisen takamuksen on vaikea mahtua.

Mary "Lihavan miehen surussa"

Vasemmalta oikealle: Nicky, Mary, Andrea, Jessica ja Joe.




Luolassa vallitsee tyyni rauhallisuus. Ikiaikaiset seinät ja katto muodostavat järkkymättömän kokonaisuuden, jota vain muinainen vesi on saattanut järkyttää. Luolassa olessa ihminen yhtyy esi-isiinsä, jotka ovat muinoin käyttäneet luolia asuinpaikkanaan tai työpaikkanaan. Luolat synkkyydessä ja viileydessään ovat uskomattomattoman rauhoittavia ja turvallisuuden tuntuisia. Niissä lepää sielu, vaikka ei näkisi eteensä. Sanoinkuvaamaton rauha vallittee luolastoissa; täällä olen turvassa, täällä minun on hyvä olla ja kuljeskella. - Lattia-ala on rajattu, joka rajaa mahdolliset kulkureitit niihin, jotka Luoja on aikoinaan suunnitellut - niin monimutkainen, mutta kuitenkin rajattu. Luolien valot luovat pimeymen ja valon vastakohtia sekä kiinnittävät huomion tiettyyn seikkoihin. Minussa herää halu kaivautua syviin ja pitkiin tunneleihin, koska niissä on rauhallista ja hyvä olla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti