sunnuntai 28. lokakuuta 2012

pe 26.10.2012

Kahvitunnilla MTG:n pelausta sekä Halloween vainottu kauhuajelu ja -talo


Loppuviikosta ympäri kampusta oli erilaisia molekyylien, niiden reaktioiden ja jaksollisen järjestelmän kuvia. Täällä yliopistolla on hyvin tyypillistä, että kun on joku tapahtuma, maahan kirjoitetaan tai piirretään liiduilla jotain. Kampuksen sisällä olevan isohkon kiven (noin kahden kyynärän korkuinen ja kolmen levyinen) pinta myös värjätään teemaan mukaisesti; nyt siinä oli molekyylejä.



Olin innostanut kansainvälisen opiskelijajärjestön lautapeli-illassa (Julietten ja Brittanyn luona) Fredia pelaamaan MTG-korteilla. Hän oli ostanut itselleen kortit ja pääsimme pelaamaan niitä vastaan ensimmäistä kertaa. Ensin pelasimme kahvitunnilla ja sitten siirryimme kirjaston erääseen aulaan. Se oli mukavaa!

Illalla menin kansainvälisen opiskelijajärjestön opiskelijoiden kanssa kauhu-Zombiajelulle (Haunted hayride). Istuimme traktorin vetämällä isolla lavalla, jossa oli neljä tuoli rinnattain. (Ks. alla oleva kuva). Kiinalainen Jennifer istui vieressäni. Ajelulla kiersimme ympäri epämääräistä nurmikkoaluetta, jossa oli erinäisiä talleja ja muita pieniä rakennuksia, muttei asuinrakennuksia. Paikka oli sama kuin missä oli ollut maalaismarkkinat (Canfield markkinat), joista kirjoitin aikaisemmin blogissani. Zombeja ja muita kammottavia hirviöitä juoksenteli epämääräisistä talleista meitä kohti. Hyppäsi renkuttamaan lavan reunaa ja toinen nousi lavan kyytiin. He olivat kaikki pukeutuneet mitä rumimpiin asuihin ja he pelottelivat ihmisiä ärinällään sekä työntämällä pärstöjään liki ihmisten kasvoja. Toiset kauhuhahmoista olivat puolestaan ihan hiljaa. Jennifer selvästi pelkäsi örvelöitä ja piti kyynärtaipeestani kiinni. Sitä vastoin itse en pelännyt, mutta tunnelma oli todella hieno, kuin oikeissa kauhuelokuvissa. Minua huvitutti tyttöjen pelkoreaktiot kauhuörvelöistä.


Kauhuajelun lava sekä vieressäni istunut kiinalainen Jennifer heti lavalta poistuttamme.
Kauhuajelun jälkeen jonotimme kauhutaloon. Jonossa olevia ihmisiä pelottelivat moottorisahazombit. He lähelle ja pärisyttivät moottorisahojaan sekä yrittivät leikata ihmisten jalkoja irti. Osa tytöistä juoksi paniikissa karkuun.


Kauhutalon jonossa odottavia ihmisiä pelotteleva moottorisahamies kuvassa vasemmalla
Meidän ryhmämme tytöt yrittivät piiloutua moottisahazombeilta toiselle puolella meitä poikia. Tyttöjä ja poikia oli molempia neljä.


Vasemalla kansainvälisen opiskelijärjestön sihteeri Travis, keskellä moottorisahazombi ja takana kauhutalon sisäänkäynti meidän tultua kauhutalosta ulos. Silloin ei ollut enää jonoa ulkona.
Kauhutalon sisällä oli jono jatkui ja siellä oli kauhupellejä pelottelemassa jonottavia ihmisiä. Siinäkin tilanteessa tytöt menivät turvallisemmalle puolelle ja siirsivät (=ottivat hihasta kiinni) lähinnä minua heidän ja kauhupellejen väliin. Heh!

Jonotusosuuden jälkeen alkoi varsinainen hauhuosuus, jossa kahdesta neljään ihmistä päästettiin menemään tietyin väliajoin. Koska meitä oli tasamäärä tyttöjä ja poikia, jokainen poika toimi kilpenä tytölle. Minä olin thaimaalaisen Sumanunin (lempinimi lausutaan Noina) kilpi. Kilpenä oleminen tarkoitti sitä, että menin edellä ja Sumanun piti minua olkapäideni takaa takistani tiukasti kiinni.

Kauhuosuudessa etenimme hämärässä sokkelossa, jossa oli vähän väliä mustia "hyttysoviverhoja" jonka taakse ei nähnyt. Joka puolelta tuli zombeja, vampyyreja ja muita kauhuolentoja pelottelemaan meitä. He pelottelivat lähinnä tyttöjä, jotka hytkyivät jännityksestä. Tunsin Sumanunin säikähdyksen selvästi hänen selkäotteensa kautta. Itse säikähdin vain pari kertaa, jolloin joku tuli tosi nopeasti suoraan päin naamaani.

Kaiken kaikkiaan reissu oli todella mukava ja suurin hauskuus koko reissulla oli seurata tyttöjen pelokkaita reaktioita. :)


to 25.10.2012

Ydin magneettinen resonanssilabra & kuuma/ilma & Zumba

Solitan ja Seon (lausutaan San) kanssa käytimme NMR spektrometriä. Sitä käytetään orgaanisten molekyylien rakenteiden määrittämiseen. Käytimme vety-1, hiili-13 sekä kahta kaksi-ulotteista menetelmää.

Solita käyttää kännykkäänsä.

400 MHz:n NMR spectrometri
Päivällä oli todella lämmin ilma. Istuin ulkona penkillä ja nautin lämpimästä säästä. Minulla oli ihan hiki. Lämpötila sinä päivänä kävi yli hellelukemien! Kaverini Stan kulki sattumalta ohi ja jäi kanssani juttelemaan, kunnes minun piti lähteä Zumbaan.

torstai 25. lokakuuta 2012

ke 24.10.2012

Lasintuhontaa

Todisteanalyysikurssilla tuhosimme neliönmuotoisia pieniä ikkunalaseja. Teippasimme teipillä lasin reunat molemmin puolin ja laitoimme läpinäkyvää teippiä keskellä lasia. Lasin laitoimme kahteen sisäkkäiseen muovipussiin ja löimme vasaralla naulaan, joka oli läpinäkyvän teipin kohdalla. Itse hakkasin pieneen lasiin yhden reijän ja japanilainen Hiroe (tms.) hakkasi isoon lasiin reijät kolmeen kohtaan.

Jos särö päättyy toiseen säröön, päättyvä särö on syntynyt myöhemmin. Tämän takia alla olevan kuvan oikea reikä on tehty ensin, sitten ylävasen ja lopuksi alavasen.

ti 23.10.2012

Atomiabsorbtio, Zumba, Cru-raamatturyhmä sekä Sushi-iltapala raamislaisten kanssa


AAS eli atomiabsorptiospetrometri. Oikealla näkyy lyijylamppu emittoimassa(/lähettämässä) valoa. Laite haihduttaa näytteen liuoksen ja sitten atomisoi se kaasufaasiiin 2100 ˚ C:een todella nopeasti. Valo kulkee kaasu"pilven" läpi valo kulkee, jossa olevat lyijyatomit ovat perustilalla, joten ne voivat absorboida eli vastaanottaa lampun lähettämää säteilyä. Mitä enemmän lyijyä on näytteessä sitä enemmän näyte absorboi 283.3 nm:n valoa lampusta.



Kahdessa lasisessa dekantterilasissa on tislattua vettä sekä 100 ppb lyijyliuosta. (Lyijyä on siis yksi miljardisosa). Viisi pientä muovipurkkia sisältävät eri näytteitä. Autonäyteenottaja näkyy kuvassa ja se on ruiskuttamassa näytettä grafiittiuuniin.
 Iltapäivällä yritin etsiä Campus Crusade For Christin ryhmää, jonka löytäminen oli kiven alla. Loppujen lopuksi löysin sen. Myöhemin kävi ilmi, että se on vaihtanut nimensä Cru:ksi, jonka takia sen löytäminen ei ollut ihan helppoa. Menin heidän raamattupiiriin myöhässä Zumban takia. Piirin jälkeen osa väestä oli menossa Sushi-ravintolaan syömään. Innostuin itsekin siitä, joten menin heidän kanssaan. Ainoastaan yhden heistä olin tavannut kerran aikaisemmin Newman Centerissä. Muut olivat täysin uusia kasvoja. He olivat kaikki oikein mukavia ihmisiä.

Crun väkeä, jotka tulivat Sushiravintolaan
Iltapalaksi otin Philadelphia-sushia, jossa oli savustettua raakaa lohta, Philadephia tuorejuustoa sekä avokaadoa. Lisäksi joka kattaukseen kuului inkivääriä (kuvassa oranssi kasa) sekä jotain vihreää voimakkaanmakuista maustetahnaa. Susheja kastettiin soijakastikkeeseen, johon oli puikoilla sörssätty maustetanhaa. Ihan syötävää oli! Eikä maksanut kuin noin 2 €!


Philadelphia-Sushi-iltapalani
Kysyin tarjoilijalta japaniksi hänen nimeään, mutta hän ei osannut niin paljon japania, että olisi ymmärtänyt kysymykseni, vaikka oli ihan japanilaisen näköinen. Tosin hän osasi kiitos ja näkemiin japaniksi.
Näkymä Fuji-sushiravintolasta

ma 22.10.2012

Myrkkyopin tentti

Maanantain tentti oli odotetusti helppo ja tuntui menevän erittäin hyvin.

Maanantai-iltana poikkeuksellisesti menin kaverini Stanin kanssa Christmanin syömään iltapalaa. Sen jälkeen hän tuli kämpilleni juttelemaan, josta siirryimme pohjakerroksen vapaa-aikahuoneeseen katsomaan TV-tä ja juttelemaan, koska Scott meni nukkumaan. Stan muutti kampuksen keskellä olevasta Kilcawley Housesta tänne Cafaroon, koska siellä ihmiset eivät kuulemma osaa käyttäytyä. Olen kuullut myös muista lähteistä, että siellä meno on villiä. (Scottin veli on RA Kilcawleyssa)

RA = Residential Assistant
RA päivystää asuntolan tiskillä ja vahtii, ettei ulkopuolisia pääse sisälle. Hän kuittaa kaikki vierailijat sisään ja tarkistaa valvontakameroista, että muista ulko-ovista vain poistuu ihmisiä, eikä tule ketään sisään. Hänen luokseen voi jäädä rupattelemaan, sillä yleensä hän on tylsistynyt. Keskiyöstä lähtien kampuspoliisi päivystää tiskillä. (Täällä on oma kampuspoliisiyksikkö. Myös Mill Creek Park puistolla on omat poliisinsa, mikä on mielestäni veikeää. :D)

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

su 21.10.2012

Kahdesti kirkossa käyntiä, aamupala luterilaisen perheen kanssa sekä kokeisiin lukua


Olin soittanut aikaisemmin tällä viikolla Zionin luterilaiseen kirkkoon Youngstownissa-Canfieldissa ja sopinut, että eräs Andrew (18v) tulee hakemaan minut sinne. Hän opiskelee ensimmäistä vuotta jotain outoa ainetta Youngstown State yliopistossa.

Kirkon aulassa Andrew esitteli minut sukulaisilleen ja kaikki ottivat minut lämpöisesti vastaan. Andrew esitteli minut myös papille. Tässä kirkossa on 1100 jäsentä ja siellä pidetään kaksi messua sunnuntaisin ja yksi lauantaina.


Saarnastuoli
Messu muistutti rakenteeltaan hyvin paljon suomalaista messua sekä Newman Centerin katolilaista messua. Messu oli lähempänä Jyväskylän Kuokkalan messua kuin Nastolan messua lähinnä, koska siinä pappi resitoi, messussa käteltiin ja ehtoollisen jakajat jakoivat ensin toisilleen ehtoollisen. Messun alussa ristikulkue kulki pääovelta alttarille ja siinä oli kolme punaisiin kaapuihin pukeutunutta nuorta. He muistuttivat mielestäni hieman katollisia piispoja/munkkeja/nunnia. Tässä messussa polvistuttiin kuten Newman Centerin messussa, mutta tässä polvistuminen oli synnintunnustuksen kohdalla messun alkuvaiheilla, kun Newman Centerin messussa se oli loppuvaiheilla. Edessä olevan penkistä käännettiin pitkä pehmustettu polvityynylauta 90 astetta alas, johon polvistuttiin. Lukukappaleiden välissä ei ollut laulua, kuten yleensä suomalaisessa sekä Newman Centerin messussa.

Evankeliumin luvussa punavaatteinen nuori toi Raamatun alttarin eteen ja kaksi muuta punavaatteista toivat kynttilät molemmin puolin Raamattua. Pappi käveli neliön vapaalle sivulle lukemaan evankeliumin. Evankeliumin luvun ja saarnan välissä oli päivän hymni ja sen jälkeen Children's Message (lasten sanoma/viesti), jossa lapset tulivat alttarille istumaan. Pappi istuutui heidän eteensä matalalle jakkaralle ja kertoi evankeliumin lapsille ymmärrettävällä tavalla. Tämän jälkeen oli tavallinen saarna. Lasten sanomasta on kuva tässä:


 Alttari oli ympyrän muotoinen eikä puoliympyrän muotoinen kuten yleensä Suomessa. Ehtoollisen jakajat olivat kahdessa ryhmässä, jossa molemmissa oli kolme jakajaa. Ensimmäinen oli viininjakaja, joka oli joko pappi vihreässä messukasukassa tai vaalea-asuinen nainen. Toinen jakaja (valkoiset vaatteet) antoi valmiiksi annosteltuun pieneen muovimukiin kaadetun viinin. Viimeinen keräsi muovimukit ihmisiltä. Hän oli nuori ja pukeutunut punaiseen kaapuun.


 Messun jälkeen oli tarjolla kaiken maailman soppaa todella monessa kattilassa:



Lisäksi jälkiruokapöytä oli hulppeannäköinen. Sen antimia tarkastelee kyyditsiäni Andrewn mummi ennen messun alkua.

Emme kuitenkaan jääneet kirkkoon syömään ruokaa, vaan menimme läheiseen perheravintolaan syömään "aamupalaa". (Kirkko alkoi klo 11.) Aamupalalle tuli Andrewn isä, 15 vuotias veli Ross sekä Andrewn vaari. He söivät muffinssia tai munakasta ja minä söin ensimmäistä kertaa Amerikassa pannukakkua, tarkemmin banaanipannukakkua vaahterasiirapilla. Se oli hyvää, mutta mielestäni liian makeaa sekä runsas annos. Kaiken kaikkiaan "aamupala" heidän kanssaan oli oikein mukava kokemus.

Seuraavaksi tapahtui yllättävä käänne. Nimittäin Ross ajoi minut Cafarolle. (Isä oli kyydissä.) Hän on vasta 15 vuotta vanha ja täällä vähimmäisikä ajaa autoa on 16, joten en ihan tajunnut, että miksi hän sai ajaa autoa, mutta kai se johtui siitä, että hän oli 15, 5 vuotta vanha. No siinä hänen tuli ajettua päin punaisia yms. mutta hengissä selvisimme perille! :)

Alkuillasta teki mieli mennä vielä Newman Centerin messuun. Muuten päivä menikin maanantain rikostekniikan toksikologian (myrkkyopin) lukuun, joka oli todella helppoa kauraa: Nimeä kolme tekiää, jotka vaikuttavat etanolin imeytymisnopeuteen. Ne ovat: 1 kuinka kosolti juot juomaa, 2 kuinka tukusta juoma on (mikä on %-osuus), 3: kuinka haipakkaasti (joutuisasti) juot juomaa sekä 4 onko mahalaukkusi tyhjä. Lähes kaikki maalaisjärjellisiä asioita.

maanantai 22. lokakuuta 2012

la 20.10.2012

Hiustenleikkuu Youngstownin keskustassa sekä MtG Drafti Warrenissa

Hiukseni olivat kasvaneet pikku hiljaa pidemmäksi Amerikassa olo aikanani ja Petri sekä naapurin Mary alkoivat puhua mulle parturiin menosta, joten ajattelin, että kai sitä on sitten mentävä. Olin varannut puhelimitse ajan erääseen parturiin, joten aamulla menin Youngstownin keskustaan leikkauttamaan hiukseni William Leonard Extraordinary Gentleman -parturi/kampaamossa. (Vajaa 10 min kävellen kemian laitokselta.) Halusin myös vaihtaa hieman hiustyyliäni, jonka muutoksen näette alla olevista kuvista.

 

 
Parturikampaamon sisältä


 Hiustenleikkuun jälkeen poikkesin ensimmäistä kertaa Youngstownin keskustan lähikaupassa, koska banaanit olivat loppu. Heräteostoksena ostin pussillisen kuorellisia ja suolattuja maapähkinöitä, jotka olivat vallan mainioita. En ole ennen syönyt avattavia maapähkinöitä.
 Vasemmalla olevassa kuvassa hiukset ennen leikkuuta, oikealla leikkuun jälkeen.



 



Keskustan pieni lähikauppa

 Iltapäivästä menin kaverini Michaelin (Petrin entinen kämppis) sekä hänen tyttöystävänsä kanssa läheiseen Warrenin kaupunkiin pelaamaan Magic The Gathering Drafti-turnauksen. Idea oli se, että jokaiselle jaettiin 4x15 kortin boosteria. Boosteri on tietyn sarjan sattumanvaraisia kortteja sisältävä sarja, jossa on (liki) vakiomäärä eri harvinaisuutta olevia kortteja. Asetuimme rinkiin, jossa jokainen avasi yhden boosterin ja valitsi sieltä itselleen yhden kortin ja antoi loppupakan seuraavalle, jolloin samalla otti toisella puolella istuvalta pelaajalta boosterin. Tästä boosterista otettiin taas yksi kortti sivuun ja loppupakka annettiin eteenpäin. Näin jatkettiin, kunnes saatiin pakan viimeinen kortti. Seuraava boosteri avattiin ja samaa menettelyä jatkettiin, mutta vaihdettiin. Tätä jatkettiin kaikkien boosterien kohdalla. Tämän jälkeen alkoi pakan rakennus, jolloin valituista 60 (tai 56?) kortista muodostettiin 40 kortin pakka. Pakkaan sai ottaa tavallisia maakortteja niin paljon kuin halusi, koska niitä tarvitaan pakkaan yleensä vajaa puolet näitä maakortteja. Maakortteja tarvitaan kaikkien muiden korttien pelaamiseen. Tämän jälkeen pelasimme toisiamme vastaan, jossa 2 voittoa tarvittiin voittamaan aina kukin vastustaja.

Itse tein kolmivärisen puna-musta-vihreäpakan, joka toimi ihan hyvin. Meillä loppui kuitenkin aika kesken, koska liike meni viideltä kiinni. Ehdin pelata kahta vastustajaa vastaan, kunnes meidän piti lopettaa. Hävisin ensimmäisen pelin, joten minulla ei ollut mahdollisuuksia palkintona olleeseen boosteriin. Joka tapauksessa hauskaa oli!



All American Cards & Comics -korttipeli sekä sarjakuvakauppa Warren kaupungissa
Draftiboostereiden avaamista
Illalla pelasimme vielä Michaelin kanssa vastakkain, koska emme olleet ehtineet pelata vastakkain Warrenissa. Minä voitin sen haaston! Jee!






perjantai 19. lokakuuta 2012

pe 19.10.2012

Kaupunkikierros, kansainvälinen kahvitunti, kansainvälisen opiskelijajärjestön pitkäveteinen kokous sekä pelailua Newman Centerissä

Kävin aamupäivällä kaupunkikierroksella.

Kuvassa näkyvä First National Bankin rakennus lienee Youngstownin korkein rakennus
Edellisestä kuvasta hieman oikealle, jossa näkyy Youngstownin pääkatujen risteys eli keskustan keskusta
Kolmen korvilla kävin kansainvälisellä kahvitunnilla, jonka tällä kertaa järjesti Afrikkalainen opiskelijajärjestö. Tämän jälkeen menin pitkäveteiseen kansainvälisen opiskelijajärjestön kokoukseen. Tosin sen alku oli hauska: puheenjohtaja Juliette sekä hänen kämppiksensä Brittany tanssivat Gangnam Style -musiikkivideon tahtiin.

Illalla menin Newman Centeriin peli-iltaan. Ensin pelasimme televisio-konsolipeliä Wii-pelikonsolilla. Lajeina olivat tavallinen keilaus, 100 keilan keilaus sekä miekkailu. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun pelasin Wiillä ja kyllä se kapula osaa rekisteröitä pelaajan liikkeet hyvin. Television äärestä siirryimme lattialle Apples to Apples pelin pariin. Siinä jokainen pelaaja nostaa vuorollaan yhden adjektiivikortin esim. uskomaton tai outo. Tämän jälkeen muut pejaalat valitsevat yhden seitsemästä käsikortistaan, joka vastaa adjektiivia tai ei todellakaan vastaa, mutta luo hauskan yhdistelmän. Söimme Oreo keksejä, jotka ovat samanlaisia kuin Domino keksit. (Niiden paketti näkyy kuvassa pöydällä.)

Newman Centerissä Apples to Apples korttipelin pelaamista. Kuvassa vasemmalta oikealle. Kämppikseni Scott, Jessica, Scottin veljen tyttöystävä, Scottin veli eli Michael sekä Jess.



to 18.10.2012

Zumbaa ja raamattupiiri amerikkalaiseen tapaan

Lounaalla Peten paikassa on tällä viikolla ollut iso pahvilaatikko, johon voi lahjoittaa ruokaa sitä tarvitseville. Otin siitä kuvan, koska meillä ei ole tällaista suomalaisessa yliopistossa. (Ainakaan Jyväskylässä)



Päivällä oli kova myräkkä kahden aikaan. Silloin satoi vettä sekä tuuli kovaa, jolloin lehdet lentelivät edes takaisin.

Myräkkä kahden aikaan


 Illalla kävin Newman Centerillä ensimmäistä kertaa raamattupiirissä. Amerikkalaiseen tyyliin katsoimme televisiosta nauhalta raamattupiirin. Ensin olin ihmeissäni, että mitä tämä on, mutta toisaalta tämä on Amerikka. Emme siis lukeneet omia Raamattujamme ollenkaan vaan katsoimme nauhoitetta, jonka pohjalta vastailimme kysymysvihkossa oleviin kysymyksiin.


Newman Centerissä raamattupiirissä katsoime TV:tä





torstai 18. lokakuuta 2012

ke 17.10.2012

Allekirjoituksia ja testamenttiväärennöksiä

Todisteanalyysillä vertailimme aitoja ja väärennettyjä tekstejä. Osa materiaalista oli suoraan oikeasta historiallisesta huijausyrityksestä. Kirjoitimme myös oman allekirjoituksemme ja yritimme tehdä täysin samanlaisen uudestaan. Se on vaikeaa!

ti 16.10.2012

Opettajakokous

Kristallografiopettajani (kemian tutkimuskurssilta) Matthias vei minut Boardmaniin (viereiseen kaupunkiin, tavallaan kuten Hollolaan), jossa oli lukio-opettajien kokous. Kerroin siellä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja he esittivät kysymyksiä. Paikalla oli myös kemian tutkimuskurssin sekä yhden toisen kurssini opettaja Dr. Hunter. Opettajat olivat yllättyneitä kertomistani asioista. Näytin heille myös Näkymiä Nastolasta II kirjaa. Se oli mukava kokemus.

Kuva ulko-ovelta, jolta poistuimme. Paikka oli käsitykseni mukaan Boardman High School (Boardman-lukio), mutta ainakaan tässä ovessa ei lukenut niin.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

ma 15.10.2010

Koetuloksia sekä löytö kemian luokan lattiasta.


Saimme kemian välinekurssin toisen välikokeen tulokset. Seuraavassa kuvassa on kaikkien tulokset ja miten arvosanat jakautuvat kirjaimittain. Luokan keskiarvo oli 59. Arvaa minkä tuloksen sain? Vastaus tämän kirjoituksen lopussa.
 
 
Istuin kemian luokassa ensimmäistä kertaa vasemmalla puolella, jolloin huomasin lattiassa rei'än, josta näkyy valoa viidennen kerroksen laboratoriosta! Näin täällä!
Syömässä kävin Pete's placessa (Peten paikassa), jossa on yleensä erittäin hyvää ruokaa, vaikka joskus saattaa olla hankalaa, jos ei ole varsinaisesti mitään lihaa tarjolla. Juomana siellä on vain limpparia, vettä, jääteetä tms. eli ei siis ollenkaan maitoa. Maidon puuttuminen on tämän ravintolan suurin miinus, mutta ei sitä täällä ollessa ole joka aterialla pakko juoda maitoa. Pitää eläytyä tähän tyyliin.
Pete's place (Peten paikka)
Ravintolan johtaja tai joku vastuu henkilö tuntee minut, ja hän sanoo, että näytän ihan kuin jonkun hänen tuttunsa pojalta, kun hymyilen. Hän sanoo alaiselleen: "Look at that smile, it's like .... (somebody's)" eli "Katso tuota hymyä, se on ihan kuin sen .... (en muista kenet hän sanoi, koska en tiedä häntä)". Se tuntuu mukavalta!
 
Seuraavassa kuvassa näätte, minkälaisia naapureita minulla on:
 
 
Hänen nimensä on Jacob ja hän on alkujaan tsekkiläinen, mutta on asunut täällä jostain 6-10 vuotiaasta asti. Hänen kämppiksensä on bahamalainen Luke (pääaine kemiantekniikka, kuten kämppikselläni). Molemmat ovat mukavia tyyppejä. En tiedä, miksi hän oli naamansa tällaiseksi värjännyt.

Sain 74 pistettä eli A:n eli toiseksi parhaan tuloksen! Se oli kolme pistettä enemmän kuin viime kerralla. Olin tyytyväinen! =) Sain myös paremman tuloksen kuin etelä-korealainen Seon (lausutaan Sun), joka väitti saavansa tästä kokeesta paremman kuin mä.Toisin kuitenkin kävi! :)

Todisteanalyysin kokeesta sain 90/100 eli hyvin meni!

maanantai 15. lokakuuta 2012

su 14.10.2012

New Life -kirkossa käynti ja illalla MTG:tä Kilcawley Housessa


Kansainvälisellä kahvitauolla huomasin esitteen New Life -kirkon toiminnasta ja ajattelin, että siellä olisi mukava käydä käväisemässä ja katsomassa, minkälainen jumalanpalvelus heillä on. Auto tuli hakemaan minut Cafaron (asuntolan) pihasta ja kyydissä oli ylättäen ystäväni Juliette.




Kirkkosali oli suuri ja siellä oli paljon ihmisiä, kun jumalanpalvelus alkoi.

Juliet (kuvassa) ja Amanda olivat siellä myös
 Messu alkoi rennolla ylistysmusiikilla ikään kuin jostain gospel-konsertista. Edessä oli 3 eri laulajaa ja useita eri soittajia. Laulun sanat heijastettiin isolle kankaalle. Ihmisiä tuli paljon eteen laulamaan, joista lähes kaikki nostivat kätensä ilmaan ja heiluttivat niitä. Kaikilla oli oma tyylinsä eläytyä musiikkiin ja ylistää Jumalaa; yksi jammaili pienin ristisivuastelin etuviistoon hartiat heiluen, toinen ajatteli heiluttavansa huivia, kolmas kumarsi alttariin päin ja heilutti päätään, neljäs poviltui rappusille, viides nosti kätensä ilmaan ja heilutti sormiaan sekä välillä teki käsillään liikettä alttarilta päätänsä kohti, ikään kuin rukous/siunaus tulisi häneen jne. Istuimme aika edessä, joten en tiedä, miten taaempana olevat ylistivät Jumalaa. Mielestäni oli erittäin hienoa, että he uskalsivat ja ylistivät Jumalaa juuri sillä tavalla, kuin kuin halusivat. Mielestäni Suomessakin pitäisi enemmän antaa mahdollisuus siihen, että miten jokainen itse haluaa ylistää Jumalaa tavalla, joka on Jumalan tahdon mukaista, mutta on harvinaista. Itsekin otin rytmiä toisella jalalla maasta sekä löin käsiäni yhteen, sillä turha se on kangistua kaavoihin, jotka ovat pelkkää tapahistoriaa, joilla ei ole mitään tekemistä oikean ja väärän kanssa.

Itse saarnan/puheen piti eräs nainen, kenen mukaan hänellä ei ollut minkäänlaista raamatullista koulutusta. (Mikä ei nyt ihan kauhean olennainen asia ole, vaikka mainitsenkin sen heti alkuun.) Hänen puheensakin ei aluksi lähtenyt oikein käyntiin, sillä hän aluksi jumittui Jumala on hyvä teemaa ja vähän sen jälkeen armoon. Hyvät teemathan noi ovat, mutta olisi se mukava kuulla muutakin kuin Jumala on hyvä, Jumala on hyvä, Jumala on hyvä. Lopussa hän kuitenkin lainasi Raamattua ja monipuolisti sanomaansa. Hän nauroi todella usein ja kuljeskeli ympäri lavaa/alttaria. Välillä minusta tuntui, että hän on hieman kajahtanut, sillä hän oli niin suu messingillä nauraen oudosti.

Hänen yksi väitteensä oli, että me emme ole synnintekijöitä, koska meillä on Jeesus ja jos me ajattelemme, että olemme synnintekijöitä, emme ole oppineet tuntemaan Jeesusta. Ehkä en ymmärtänyt hänen väitettään täysin oikein, sillä minusta jokainen kristitty on syntinen, mutta armosta pelastuva, jos hän purkii tekemään oikein.


Meininkiä kirkossa

Alla on video, josta näkee pienen pätkän millaista musiikkia ja eläytymistä siellä on. Voit painaa kuvakkeen oikean alakulman nappia, josta saat videon koko näytön suuruiseksi. Video on otettu kiirellä ja salaa, jonka takia se ei ole kovin hyvä, mutta siitä tulee kuitenkin tunnelma selville. Kannattaa katsoa se pariin kertaan.


 Kokonaisuudessaan kirkossa käynti oli avartava kokemus.

Illalla pelasin MTG:tä (korttipeli) Kilcawley Housessa, joka on yksi yliopiston majoitusrakennuksista heti Kilcawley Centerin vieressä. Se on Cafaron (asuntolani) sekä kemian laitoksen välisellä kulkureitillä. Olin ollut yhden Billyn kanssa keilaamassa asuntolaorganisaation järjestämässä tilaisuudessa ja siellä tuli puheeksi MTG. Oli ihan mukavat pelit ja he tykkäsivät pakoistani. He olivat ostaneet uutta sarjaa, jota en itse ole vielä ehtinyt ostaa.  Koko kerros oli oikein MTG:n keskittymä, sillä todella moni kävi katsomassa pelejämme.

Kilcawley Housesta muutti Billyn ja kumppaneiden kaveri (Stan) tänne Cafaroon, koska Stanin mukaan he eivät osaa käyttäytyä. En tiedä, mitä siellä on tapahtunut, mutta ei minun kauhean vaikea ole sitä kuvitella.

la 13.10.2012

Käynti Mill Creek Parkissa

Kävin erään Kenin kanssa Mill Creek Parkissa kävelemässä, juttelemassa ja heittelemässä frisbeetä. Puut ovat täällä oikein kauniissa ruskassa. Kenin kanssa olen aikasemmin ollut mm. urheilukeskuksessa juoksemassa juoksumatoilla.

Puistosta kävimme ostamassa juomista. Hän osti kahvia, minä kokista. Siellä kaikki kokiskoot olivat samanhintaisia (tarjous), jotin otin isoimman mahdollisen mukin, koska Ken ja myyjä yllyttivät. Se oli 1,30 litran suuruinen eli aivan älytön! Vetäsin sen huiviini kuitenkin yllättävän nopeasti, mutta Cafarolla (asuntolassa) piti sitten ravata useasti vessasa! :D

Illalla yritin saada Michaelia pelaamaan kanssani MTG-korteilla, mutta ei hän ehtinyt, koska hän katsoi kaveriensa kanssa Leagues of Legends internet-tietokonepelin turnausta televisiosta kavereidensa kanssa.

Illalla jotkut ihmiset olivat pykänneet Cafaron sisäpihan täyteen pahvilaatikkomajoja. Heillä oli myös öljytankkiin tehty valkea. He halusivat muistuttaa kodittomista ihmisistä.

Mill Creek Park. Tässä kuvassa tosin näkyy vain hieman ruskan värejä.


Kodittomien teltat. Ei kyllä näy tästä oikein hyvin muutama.

pe 12.10.2012

Seikkailua Moser Hallissa, kahvituntia ja lautapeli-iltaa Juliettella ja Brittanylla

Tarvitsen tunnuskoodin kemian tietokoneluokkaan, jossa voin laskea erilaisten molekyylien NMR(ydinmagneettinen resonanssi)-spektrejä tietokoneella. Käytännössä varmistaa, että omat spektritulkintani ovat oikeita ja vastaavanlaisia kuin ennustettu spektri.

Tätä koodia varten menin haahuilemaan Moser Halliin, jossa en ole aikaisemmin käynyt, sillä se on lyhyesti sanottuna insinöörien ja geologien rakennus. Kuljen usein sen ohitse, mutta en ole koskaan käynyt sisällä. Toimisto oli kuitenkin kiinni, joten pitää yrittää toiste uudestaan.

Illalla kävin lautapeli-illassa Juliettella ja Brittanylla. Pelasin Brittanyn kanssa MTG:llä ja opetin myös erästä amerikkalaista Frediä pelaamaan korteilla. Hän innostui siitä niin paljon, että aikoi mennä ostamaan oman pakan! :)

Näkymä Moser Hallin sisältä, joka näyttää hieman samanlaiselta kuin jenkkielokuvissa.

to 11.10.2012

Kemian välinekurssin toinen välikoe ja Zumba

Tentti tuntui menevän hieman paremmin kuin aikaisempi, koska nyt tein kokeen vielä entistä nopeampaa, jolloin minulla oli aikaa vastata kaikkiin kysymyksiin joihin osasin. Tämän takia, minulla oli tyytyväinen mieli tentin jälkeen.

Iltapäivästä tein perinteisen Zumba + juoksumatto/pyöräilyurheiluyhdistelmän.

Menin Newman Centeriin raamattupiiriin hieman myöhässä, mutta siellä silloin ollut mies sanoi, että siellä oli niin vähän ihmisiä, että he lähtivät pois.

Alla olevassa kuvassa näkyy urheilukeskuksen (recreational center) kuntosali etuosassa ja vasemmalla kiipeilyseinä. Keskellä alhaalla on juoksulaitteet ja niiden takana on koripallosali, jossa yhteensä noin 8 eri koria 4 kahden eri puolen. Koripallosalin yläpuolella on ovaalin muotoinen juoksurata, jonka lähin pääty näkyy kuvassa. Juoksuradan oikealla puolella on voimistelusali, jossa on mm. Zumba. Pukuhuoneet ovat koripallosalin oikealla puolella, Zumba-salin alla. Kuvassa ei näy kuntosali kokonaan, koska se jatkuu hieman oikealle.

lauantai 13. lokakuuta 2012

ke 10.10.2012

Opiskelua torstain tenttiin ja mikroskoopin käyttöä

Koko päivä meni luentojen lisäksi kemian välinekurssin tenttiin lukuun. Aiheena olivat kaasukromatografia, massaspektrometria, infrapunaspektroskopia, radiokemia ja potentiometria.

Todisteanalyysikurssilla käytimme mikroskooppeja, joilla tutkimme mm. kissan, ihmisen ja koiran verta, kuituja ja luotia. Koko kerralla ei ollut oikeastaan mitään erikoista, koska olen käyttänyt samanlaista mikroskooppia sekä yläasteella että lukiossa.


ti 9.10.2012

 Zumbaa ja opiskelua torstain tenttiin


Kävin illalla syömässä Kilcawleyn alakerran Subconnectionissa, jossa en yleensä käy. Otin sieltä pari kuvaa. Subconnectionin toisella puolella on donitsikauppa, josta ostan välillä myöhään yliopistolla opiskellessani pari muffinsia iltapalaksi kämpille. Donitsitiskin vierestä pääsee huoneeseen, jossa Petrin kämppiksen mukaan nörtit pelaavat erilaisia korttipelejä, kuten YuGiOh:a ja Magic The Gatheringia, joista jälkimmäistä pelaan itsekin. Ajattelin, että voisin joskus mennä sinne pelaamaan, mutta ei ole ollut sellaista sopivaa rakosta ja aikaa.