Kahvitunnilla MTG:n pelausta sekä Halloween vainottu kauhuajelu ja -talo
Loppuviikosta ympäri kampusta oli erilaisia molekyylien, niiden reaktioiden ja jaksollisen järjestelmän kuvia. Täällä yliopistolla on hyvin tyypillistä, että kun on joku tapahtuma, maahan kirjoitetaan tai piirretään liiduilla jotain. Kampuksen sisällä olevan isohkon kiven (noin kahden kyynärän korkuinen ja kolmen levyinen) pinta myös värjätään teemaan mukaisesti; nyt siinä oli molekyylejä.
Olin innostanut kansainvälisen opiskelijajärjestön lautapeli-illassa (Julietten ja Brittanyn luona) Fredia pelaamaan MTG-korteilla. Hän oli ostanut itselleen kortit ja pääsimme pelaamaan niitä vastaan ensimmäistä kertaa. Ensin pelasimme kahvitunnilla ja sitten siirryimme kirjaston erääseen aulaan. Se oli mukavaa!
Illalla menin kansainvälisen opiskelijajärjestön opiskelijoiden kanssa kauhu-Zombiajelulle (Haunted hayride). Istuimme traktorin vetämällä isolla lavalla, jossa oli neljä tuoli rinnattain. (Ks. alla oleva kuva). Kiinalainen Jennifer istui vieressäni. Ajelulla kiersimme ympäri epämääräistä nurmikkoaluetta, jossa oli erinäisiä talleja ja muita pieniä rakennuksia, muttei asuinrakennuksia. Paikka oli sama kuin missä oli ollut maalaismarkkinat (Canfield markkinat), joista kirjoitin aikaisemmin blogissani. Zombeja ja muita kammottavia hirviöitä juoksenteli epämääräisistä talleista meitä kohti. Hyppäsi renkuttamaan lavan reunaa ja toinen nousi lavan kyytiin. He olivat kaikki pukeutuneet mitä rumimpiin asuihin ja he pelottelivat ihmisiä ärinällään sekä työntämällä pärstöjään liki ihmisten kasvoja. Toiset kauhuhahmoista olivat puolestaan ihan hiljaa. Jennifer selvästi pelkäsi örvelöitä ja piti kyynärtaipeestani kiinni. Sitä vastoin itse en pelännyt, mutta tunnelma oli todella hieno, kuin oikeissa kauhuelokuvissa. Minua huvitutti tyttöjen pelkoreaktiot kauhuörvelöistä.
Kauhuajelun lava sekä vieressäni istunut kiinalainen Jennifer heti lavalta poistuttamme. |
Kauhutalon jonossa odottavia ihmisiä pelotteleva moottorisahamies kuvassa vasemmalla |
Vasemalla kansainvälisen opiskelijärjestön sihteeri Travis, keskellä moottorisahazombi ja takana kauhutalon sisäänkäynti meidän tultua kauhutalosta ulos. Silloin ei ollut enää jonoa ulkona. |
Jonotusosuuden jälkeen alkoi varsinainen hauhuosuus, jossa kahdesta neljään ihmistä päästettiin menemään tietyin väliajoin. Koska meitä oli tasamäärä tyttöjä ja poikia, jokainen poika toimi kilpenä tytölle. Minä olin thaimaalaisen Sumanunin (lempinimi lausutaan Noina) kilpi. Kilpenä oleminen tarkoitti sitä, että menin edellä ja Sumanun piti minua olkapäideni takaa takistani tiukasti kiinni.
Kauhuosuudessa etenimme hämärässä sokkelossa, jossa oli vähän väliä mustia "hyttysoviverhoja" jonka taakse ei nähnyt. Joka puolelta tuli zombeja, vampyyreja ja muita kauhuolentoja pelottelemaan meitä. He pelottelivat lähinnä tyttöjä, jotka hytkyivät jännityksestä. Tunsin Sumanunin säikähdyksen selvästi hänen selkäotteensa kautta. Itse säikähdin vain pari kertaa, jolloin joku tuli tosi nopeasti suoraan päin naamaani.
Kaiken kaikkiaan reissu oli todella mukava ja suurin hauskuus koko reissulla oli seurata tyttöjen pelokkaita reaktioita. :)